Tänään kävin ostamassa vanhojentanssimekkoni. Täytyy sanoa, että tuntuu oudolta. Olen ala-asteelta asti odottanut vanhojentanssimekon ostoa, ja tänään se tapahtui. Oi kuinka aika on lentänytkään, olen jo näin vanha. Kauvan odottamani hetki oli viimeinkin käsilläni ja se oli täydellistä. Tunsin ja tunnen itseni vieläkin prinsessaksi, enkä malta odottaa, että saan puvun päälleni uudestaan.
Mekon osto sai minussa tuntemaan menetyksen tunnettakin, eihän sitä joka päivä käytä n. 800€:a yhtä mekkoa varten. Mutta mekon osto sai minut tuntemaan myös, kuinka nopeasti aika on mennyt. Olen tullut tietyn etapin kohdalle elämässäni, vanhojentanssimekon ostoon. Se sai minut ymmärtämään, että en ole enää "nuori" tai "pieni". Lähestyn kohti seuraavaa elämäni pysäkkiä, ja vain aika on sen mahdollistanut. Aika, se tosiaankin on kiitänyt ohitseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti